Teoksia voi kehystää monella tavalla. Ei ole yhtä ja ainoaa tapaa laittaa kehykset koristamaan ja suojaamaan kuvaa. Tarpeita kehyksille on monenlaisia. Ja kehystystoteutus riippuu siitä tarpeesta. Onko teos esillä vain yhden näyttelyn ajan vai pitääkö se säilyä seuraavalle vuosisadalle.

Ohessa muutaman yleisemmän kehystettävän teoksen kehystystapoja.

Öljyvärityöhön on laitettu ns. tilalista.
Öljyvärityö on kehystetty tilalistalla

Kankaalle maalatut teokset saadaan seinälle pingottamalla kangas kiilapuille. Yleensä ne ovat jo valmiina kiiloilla. Taideteos tarvitsee tälloin vain puukehyksen ympärilleen. Öljyvärimaalauksiin ei laiteta paspartuuria tai lasia. Sitten on tämmöisiä matkoilta tuotuja öljyvärimaalauksia. Nämä massatuotetut matkamuistot kehystetään samoin kuin arvokkaammat maalaukset. Mutta vähempiarvoisina niitä ollaan pingotettu pelkille kiiloille tai liimattu pohjille ja kehystetty paspartuurilla ja lasilla.

Vanhoissa maalauksissa voidaan kehykset vaihtaa sopimaan paremmin sisustuksen, jolloin taulun ilme raikastuu ja modernisoituu tähän päivään. Jos työssä on vanhat kruusatut kehykset ne kannattaa pakata hyvin ja säilyttää, jos haluaa joskus palauttaa taulun alkuperäisen ilmeen.

Vanhat kiilakehykset ovat joskus saattanet kieroutua, jolloin niitä ei saa kehykseen. Tällöin pitää vaihtaa myös kiilat. Hauraissa ja arvokkaissa töissä tämä ei oe suositeltavaa, vaan silloin kannattaa kääntyä konservaattorin puoleen. Suosittelemme myös konservaattoria maalausten puhdistuksiin ja vanhojen kruusattujen kehysten korjaukseen. Emme tee konservointeja.

Akvarelli kehystetty paspartuurilla ja Tru Vue erikoislasilla.

Paperille tehdyt teokset kehystetään paspartuurilla ja lasilla. Taideteos on näin suojassa happovapaiden pahvien välissä lasin alla. Teos kiinnitetään taustapahviin T-liitoksella. ”Saranoimalla” paspartuuri taustapahviin sadaan paketti pysymään kasassa. Grafiikat ja akvarellit kiinnitetäänn parista kohtaa yläreunasta happovapaalla kasvisliimapaperilla. Näin teoksen saa tarvittaessa irrotettua turvallisesti kehyksestä. Valokuviin käytetään yleensä itseliimautuvaa happovapaata teippiä. Valokuva on monesti ohut, sileä ja muovimainen, että kostutettava liimapaprei näkyy läpi. Arvokkaisiin valokuviin tai paperiteoksiin voidaan käyttää myös kulmakiinnitysta, jolloin paperi ei ole kiinni muulla kuin ns. valokuvakulmilla paspartuurin alla. Vain yläreunasta kiinnitettynä teos säilyy ehjänä vaikka kehys tippuisi ja rikkoontuisi. Liimapaperi antaa sen verran myöten, että repeää T-saranointikohdasta eikä teos itsessään näin ollen repeydy.

Korotuslistana on käytetty punaista korotusta.

Tänä päivänä on vallalla kehystystapa, että teos laitetaan kelluvasti vitriinikehyseen. Lasin ja teoksen väliin kehyksen reunaan laitetaan korotuslista, jolloin väliin jää ilmarako. Paperi kiinnitetään kauttaaltaan kiinni taustalla olevaan paspartuuri pahviin. Tälloin teokseen tulee useaan kohtaan kiinnitysteipit. Tällä kehystystyylillä ei saada teosta aaltoilematta kehykseen, siitä tulee nimitys kelluva. Joskus teos ”liimataan” useista kohti suoraan paspartuurin päälle kasvisliimalla. Silloin kuvan saa pysymään suoremmassa. Mutta tällaisen kiinnitysten vuoksi teosta ei saa irti vahingoittamatta sitä. Minulla ei ole kokemusta miten kiinnitys käyttäytyy, jos taulu tippuu seinältä.

Valokuvat kehystetään paperiteosten lailla lasin alle. Näin konservoivalla kehystystavalla kuvat säilyvät vuosikymmeniä. Tilapäiseen ripustukseen esim. näyttelyihin valokuvia pohjustetaan kevyt- tai alumiinilevyille ja akryylitauluiksi. Tälloin valokuva on osa kehystä. Jos akryyli tai alumiinilevy vaurioituu, täytyy koko teos tehdä uudelleen.

Pölyä ja ötököitä alumiinikehyksen välissä.

Vähempiarvoisia julisteita ja karttoja sekä mainos- ja opastekylttejä kehystetään ilman paspartuuria lasin alle tai laminoidaan. Näissä voi myös käyttää alumiinikehystä tai valmiskehystä. Alumiinikehykset kehiteltiin aikoinaan väliaikaisiksi näyttelykehyksiksi tai mainostarkoituksiin. Niitä ei käytetä konservoivassa kehystyksessä. Sisustustauluja kuten canvakselle printatuja kuvia pingotetaan kiilapuille ja ripustetaan sellaisenaan. Kannattaa tarkistaa esim. bändijulisteen arvo, ennen kehystystä, ettei satojen erojen arvoinen teos mene pilalle huonon kehystyksen ansiosta.